Rehtorin juhlapuhe 3.6.2023

(Puhe  myös  Lumitin youtubekanavalla)

Arvoisat pian valmistuvat ylioppilaat:

Mä toivon et sä menestyt, niin miten sä sen koet, ei niin miten joku sen kuvittelee

Mä haluun et sä erehdyt, jotta voit oppia olemaan armollinen toisia kohtaan

Kun susta tulee, susta tulee jotakin suurta,

muiden puheet, muiden puheet ei sitä muuta

Kevyesti kurkota tähtiin, älä pidä piilos sun liekkii

Laula mulle, laita vaik silmät kii, mitä välii mitä noi miettii

Kevyesti kurkota tähtiin, älä pidä piilos sun liekkii,

Laula mulle, laita vaik silmät kii, mitä välii mitä noi miettii

Näin lausuu Jukka Poika laulussaan Kurkota tähtiin.

Arvoisa muu juhlayleisö, Lumitin ja aikuislukion opettajat ja erityisesti te riehakas riemuylioppilaiden joukko täällä salissa ja siellä striimauksen takana Black Boxissa. Sydämellisesti tervetuloa Kuopion taidelukion Lumitin uuden rakennuksen ensimmäisiin kevään lakkiaisiin.

Huh huh – onhan tämä ollut melkoinen vuosi. Aloitin Kuopion keskustakampuksen lukioiden ja samalla Kuopion taidelukio Lumitin rehtorina viime elokuun alussa. Aiemman 20 vuoden rehtorikokemuksen pohjalta pystyin sanomaan käyneeni jo pitkän oppimäärän rehtoruudesta, mutta kyllä nyt olen täydentänyt opintoni saman asian lyhyellä oppimäärällä. Työläintä on tietysti ollut uuden työnantajan käytäntöjen sisäistäminen, yhdeksän eri lukiolinjan johtaminen, uuden rakennuksen käyttöönotto ja loppuun saattaminen sekä pyrkimys olla tarvittaessa kaikkien saatavilla. Noihin peilaten valehtelisin jos väittäisin, että ei väsytä.

Mutta valehtelisin myös jo väittäisin, että en ole onnellinen. Olen saanut jakaa arkea ja työskennellä kolmen eri lukion mahtavien ammattilaisten ja upeiden opiskelijoiden kanssa. Tässä talossa olen kokenut urani koskettavampia hetkiä taitavien opiskelijoiden esitysten parissa. Kovasta koti-ikävästä huolimatta olen nauttinut itseni ja perheeni tulevasta kotikaupungista. Kiitos teille kaikille tästä vuodesta!

Toivottavasti lyhyt oppimääräni on sitä sivusta seuranneiden ja arvioivien mielestä edes pitkin hampain hyväksytyn puolella. Koska ainakin itsestäni tuntuu, että olen oppinut paljon. Mutta mikä parasta, tämä matka jatkuu.

Koska. Hyvät lakkiaisjuhlan vieraat – kuten tiedämme, elämä on matka.

Ihmiset, yritykset ja yhteiskunnat kulkevat kohti päämääriään. Ne ovat matkoja paikasta toiseen, mutta myös jotain enemmän. Matkoja kohti unelmia, elämyksiä, intohimon kohteita, kunnianhimoisia tavoitteita, rakkaita ihmisiä. Pieniä ja suuria, merkityksellisiä matkoja. Matkalla koetaan unohtumattomia hetkiä ja suuria tunteita. Odotusta, kaipausta, riemua, jännitystäkin. Joidenkin matkat ovat vasta aluillaan, joillaan määränpää näkyy jo kirkkaana edessä. Toiset antavat matkan viedä ja vastaantulevien asemien yllättää. Joskus kaksi matkaa risteää, ja alkaa aivan uusi, elämän mittainen matka. Me kaikki olemme matkalla. Arkisilla ja maailmaa mullistavilla matkoilla. Suorilla ja mutkaisilla. Kutsumuksesta tai hetken päähänpistosta. Pienillä ja suurilla elämänmatkoilla.

Joskus matkalla on myös hyvä hetkeksi pysähtyä. Junassa asemaa lähestyttäessä kuulutetaan, että jatkamme matkaa x minuutin kuluttua. Tehdäänpä mekin niin – pysähdytään nyt tähän Lumitin asemalle ja suodaan hetki omaan elämän matkaan. Johdattelen hiukan …

Näin lakkiaispäivänä on hyvä aloittaa muistelot vaikka siitä, että mitä omassa mielessä pyöri, kun olit valmistumassa ylioppilaaksi tai ammattiin ja mitä kaikkea sen jälkeen onkaan tapahtunut? Arvoisat riemuylioppilaat – teillä tuosta hetkestä on jo viisikymmentä vuotta.

Sitten voisi miettiä, että mitkäs ne ovatkaan olleet tähän astisen elämän merkittävimmät asemat ja tulikos sitä ihan aina jokaisesta risteyksestä lähdettyäkään oikeaan suuntaan?

Ja sitten voitaisiin vielä katsella ympärille ja miettiä, että minkäs takia minä nyt istun tässä ja haaveilen?

Matka jatkuu. No niin. Hyvät valmistuvat ylioppilaat. Tämmöisiä me aikuiset ollaan. Aina vaan vanhoja muistellaan ja usein jopa luullaan, että ennen kaikki oli paremmin. Mutta täällähän ollaan nyt ihan vaan teidän vuoksi. Teillä on vielä nuo meidän muistelojen asemat edessä ja pitäisi osata valita oikeat polut. Valittavat polut ovat varmasti erilaisia kuin meillä ja niitä on enemmän. Mutta älä huoli, osaat valita oikein ja kaikilla poluilla on hyvä päämäärä, vaikka ne hetkellisesti toisivatkin takaisin lähtöpisteeseen.

Jos sinua huolestuttaa tai jännittää, niin et ole yksin. Niin huolettaa meitäkin. Meitä kaikkia huolettaa, että mihin suuntaan Ukrainan ja Venäjän välinen tilanne edistyy. Mietimme millaiset ovat yleiset talousnäkymät ja miten ne vaikuttavat meidän omaan elämään. Kyllähän pikkuhiljaa huolettaa myös, että saadaankohan me Suomeen koskaan uutta hallitusta. Ja ehkäpä joku äiti pohtii parhaillaan, että olisikohan sittenkin pitänyt leipoa yksi täytekakku enemmän. Mutta kaikki aikanaan, nyt juhlitaan.

Sydämelliset onnittelut ylioppilaille ja kiitos tästä yhteisestä matkasta! Nauttikaa tänään olosta juhlan keskipisteenä. Nauttikaa tulevasta elosta juhlien jälkeisessä arjessa. Älkääkä koskaan luopuko lapsuuden ja nuoruuden ilosta.

Loppuun vielä lisää Jukka Poikaa. Ai niin. Pitää tietenkin plagioinnin peittämiseksi muistaa mainita, että olen käyttänyt puheeni laatimiseen VR:ltä lainattujen lauseiden lisäksi myös Googlea. Mutta ennen kaikkea omaa älyä ja kaikista ennakko-odotuksistani huolimatta en yhtään tekoälyä.

Mä toivon et sä löydät sun paikan ja merkityksen, pienen mut silti niin tärkeän

Mä haluun et sä uskallat myöntää miten pelottaa ja sitten sen askeleen ottaa

Kun susta tulee, susta tulee jotakin muuta,

muiden puheet, muiden puheet ei sitä muuta

Kevyesti kurkota tähtiin, älä pidä piilos sun liekkii

Laula mulle, laita vaik silmät kii, mitä välii mitä noi miettii

Kevyesti kurkota tähtiin, älä pidä piilos sun liekkii,

Laula mulle, laita vaik silmät kii, mitä välii mitä noi miettii.